Tämä teksti on ensisijaisesti suunnattu akupunturisteille ja muille kehon kanssa työskenteville ihmisille, joten sen sisältö on hieman teknisempää kuin monien muiden sivustoni tekstien. Utelias maallikkokin voi myös löytää artikkelista kiintoisia näkemyksiä.
Halusin kirjoittaa tämän artikkelin, sillä oma havaintoni on että akupunkturistien opetus jää usein puutteelliseksi ashi-pisteiden kattavan käytön osalta. Ashi pisteen käsite lienee toki kaikille tuttu, mutta niiden ymmärrys käytännössä, mitä tulee esim. niiden etsimiseen että niiden hoidossa käytettävään neulatekniikkaan saattaa jäädä pinnalliseksi.
Ashi-pisteet
Ensimmäinen kuvaus ashi-pisteistä löytyy kiinalaisen lääketieteen klassikon, Ling Shu:n, kolmannestatoista kappaleesta, jossa kuvattiin kipeän alueen määrittävän (akupunktio)pisteen sijainnin. Varsinaisen nimen ashi-pisteet ovat saaneet myöhemmin Su Si-Miao:lta. Tässä on lainaus hänen teoksestaan Tuhannen kultarahan tärkeät reseptit:
“Ashi-menetelmässä, puhuttaessa henkilöstä jolla on kiputila, jos painettaessa löytyy kipeä kohta, me emme kysy onko se tunnistettu akupunktiopiste, koska paikallistimme kipeän kohdan ja he sanoivat: ‘Ashi!‘”
Ashi on huudahdus, joka tarkoittaa “Ah kyllä!”
Ashi-pisteellä siis tarkoitetaan aluetta joka on kipeä painettaessa. Tällä kivulla viitataan tuntemukseen, joka on epätavallisen voimakas / kivulias normaaliin oletettuun painamisen aiheuttamaan tuntemukseen verrattuna.
“Hän joka hoitaa kipeää aluetta on usein eksyksissä”
Ashi-pisteet ovat siis tietyssä mielessä varsin suoraviivainen käsite. Helposti saatetaankin ajatella että niiden käyttö on paikallinen, oireeseen keskittyvä hoito jossa ei välttämättä käsitellä itse ongelman alkusyytä. Näin ei kuitenkaan ole – hyvin oleellinen huomio kivun taustalla olevista ashi-pisteistä on, että ne löytyvät usein etäältä itse kivun sijainnista, ja potilas ei tavallisesti ole niistä itse tietoinen.
Ashi-pisteiden teorian mukaan todellinen vaurio ei siis löydy itse kipualueelta, vaan ashi-pisteestä joka on tavallisesti etäällä kivun sijainnista. Ashi-piste saa tendomuskulaarikanavan (jing jin) kiristymään / lyhentymään aiheuttaen vääränlaista vetoa ja rasitusta sen varrella. Tämä johtaa kipuun – usein alueella jossa kanava kiinnittyy nivelten alueelle. Kipualueella voi myös olla toissijaista, paikallista vauriota, mutta pelkästään sen hoitaminen ei saa aikaan tehokasta hoitovastetta jos kivun alkusyy löytyy muualta.
Yksi havainnollistava tapausesimerkki on dokumentoitu vuonna 2015 ilmestyneessä JAMS:in (Journal of Acupuncture and Meridian Studies) julkaisussa. Siinä potilas oli 69v nainen, jolla oli 40 vuotta jatkunut huomattava alaselkäkipu, jota hoidettiin ensin pitkään kohtalaisella menestyksellä paikallisilla alaselän pisteillä (HTJJ, Bl-23, paikalliset ashi-pisteet, jne). Nainen oli tyytyväinen että hän sai edes kohtalaista helpotusta oireisiinsa joten hän kävi säännöllisesti (vuosia) hoidossa. Jossain vaiheessa hän valitti myös huomattavaa kireyttä oikean takareitensä alueella. Tätä vaivaa hoidettiin pohkeen ja takareiden ashi-pisteillä. Lopputuloksena sekä takareiden kireys, että alaselkäkipu hävisivät. Jalan ashi pisteiden hoitamisen vaikutus alaselkäkipuun oli paljon voimakkaampi kuin paikallisella alaselän hoidolla, ja 5kk hoidon jälkeen selkäkipu oli lähes kokonaan hävinnyt.
Triggerpisteet
Triggerpiste (engl trigger point) on koululääketieteen käsite. Sillä viitataan lihaksessa tai sitä ympäröivässä lihaskalvossa (faskia) sijaitsevaan ärtynyneeseen kohtaan, joka on kivulias painettaessa. Triggerpisteet voivat säteillä kipua tai aiheuttaa muita tuntemuksia kauemmas itse pisteestä, usein tunnistettavan ja tyypillisen kaavan mukaisesti.
Triggerpisteen keskeisiä tunnuspiirteitä ovat:
- Paikallinen kipuherkkyys: kipu tuntuu painaessa juuri kyseistä kohtaa.
- Kireä lihassäie: triggerpiste sijaitsee usein lihaksessa selkeästi tuntuvan kiristyneen nauhamaisen alueen sisällä.
- Heijastekipu: kipu voi säteillä tai heijastua triggerpisteestä muualle kehoon tyypillisten kaavojen mukaan, jotka ovat ominaisia tietyille lihaksille. Usein voi myös olla, että itse triggerpisteen alue itsessään ei kipuile lainkaan, mikä tarkoittaa sitä että kivun alkusyyn selvittäminen vaatii tietämystä heijastekipualueista.
- Autonomiset oireet: triggerpisteeseen liittyy joskus autonomisen hermoston välittämiä oireita, kuten hikoilua, ihon lämmön tai värin muutoksia, huimausta tai muita epämääräisiä tuntemuksia.
- Liiketoimintojen häiriö: triggerpiste voi aiheuttaa liikerajoitusta, heikkoutta tai muuttaa lihaksen / nivelen normaalia toimintaa ja koordinaatiota.
Kuten kuvauksesta voi päätellä, on triggerpisteiden ja ashi-pisteiden käsitteiden välillä paljon yhtäläisyyksiä. Monet perinteiset akupunktiopisteet löytyvät myös lihasten tyypillisten triggerpistekohtien luota, ja osa triggerpisteiden heijastekivuista noudattaa myös akupunktiokanavien kulkureittejä. Hyvänä esimerkkinä tästä on pienen pakaralihas (gluteus minimus), jonka lateraaliset säikeet sijaitsevat jalan shao yang (sappirakko) -kanavalla, ja sen kipuheijaste noudattaa myös kanavan kulkureittiä.
Huomionarvoista on myös, että yksi yleinen triggerpisteiden hoitoon käytetty tekniikka on niiden pistäminen neulalla. Alunperin siihen on käytetty tyhjää (kuivaa) injektioneulaa, josta tämän tekniikan nimi kuivaneulaus (dry needling) on syntynyt. Nykyään kuivaneulaukseen käytetään kuitenkin tavallisia akupunktioneuloja. Kuivaneulauksen tekniikka on myös samantyyppinen ashi-akupunktion kanssa.
Ashi-pisteiden etsiminen
Koska potilaat eivät ole itse usein tietoisia ashi-pisteidensä olemassaolosta, on niiden etsiminen meidän hoitajien vastuulla. Jos tämä olisi suoraviivaista ja helppoa, tätä artikkelia ei välttämättä olisi tarvetta kirjoittaa. On kuitenkin tiettyjä käsitteitä ja ohjeita jotka auttavat alkuun tässä prosessissa.
Ashi-pisteiden sijainti pitää aina varmistaa palpaation kautta
Määritelmän mukaisesti, ashi piste on alue joka on arka painettaessa, mikä tarkoittaa sitä, että piste tulee etsiä palpaation avulla. Tämä on harjaantuneisuutta ja jonkin verran tekniikkaa vaativa taito. Ashi-alue saattaa joskus olla kohtalaisen pieni, jolloin sen etsimisessä pitää olla tarkkana esim. palpaation suunnan ja syvyyden kanssa. Palpaatioon ja pisteiden etsimiseen tulee myös käyttää riittävästi aikaa.
Ashi pisteet eivät noudata pelkästään klassisten akupunktiopisteiden sijainteja.
Klassisten 361 pisteen joukosta iso osa on sellaisia, joiden alueelta voi palpoimalla löytyä hyödyllisiä ashi-pisteitä. Hyvänä esimerkkinä tästä on artikkelin alussakin kuvattu Gb-21, Jian Jing, jonka alueelta voi löytyä useita niskahartiakipua tai päänsärkyä aiheuttavia ashi-pisteitä.
Klassiset pistesijainnit ovat kuitenkin vain osa mahdollisista kehon alueista joilta ashi-pisteitä löytyy. Pelkästään niissä pitäytyminen ei monissa tilanteissa riitä hyvään hoitovasteeseen. Esimerkkinä tästä on posteriorisen ja lateraalisen lonkan alue, jolta löytyy vain muutama klassinen piste (Bl-53,54, Gb-29,30), jotka ovat toki oleellisia paikkoja, mutta ashi-pistetyöskentelyä ajatellen lonkan seudulla on moninkertaisesti enemmän alueita joista tärkeitä ashi-pisteitä saattaa löytyä.
Ylläolevat kuvat ovat otettu Ashi acupuncture -kirjasta (lämmin suositus!). Perinteiset akupunktiopisteet ovat merkitty sinisillä (Bl) ja vihreillä (Gb) täplillä ja ashi-alueet ovat ympyröityjä / rajattuja .
Ashi-pisteiden sijainnit ovat yksilöllisiä
Valmiit kartat antavat ashi-pisteille vain suurpiirteisen sijainnin. Tarkka sijainti pitää aina varmistaa palpaation avulla, potilaasta toiseen ja myös hoitokerrasta toiseen.
Miltä alueilta etsiä ashi-pisteitä?
Tässä vaiheessa artikkelia lienee jo selvää että pelkästään kipualueen palpaatio ei ole riittävä toimenpide oleellisten ashi-pisteiden löytämiseen. Koko kehon palpaatio olisi puolestaan ajankäytöllisesti tehotonta. Tässä on muutama ohjenuora jotka auttavat alkuun etsintäprosessissa.
Ashi-pisteet samalla kanavalla
Tätä lähestymistapaa demonstroitiin aiemmassa tapausesimerkissä, jossa alaselkäkivun aiheuttamat ashi-pisteet löytyivät takareiden ja pohkeen alueelta. Tässä sekä kipu että ashi-pisteet sijaitsivat jalan Tai Yang (virtsarakko) -kanavan varrella.
Tämä ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen ashi-pisteiden vaikutusreitti kivun taustalla, joten muitakin menetelmiä tarvitaan.
Triggerpisteiden heijastekipukartat
Triggerpisteiden yksi perusominaisuus on, että ne aiheuttavat heijastekipua jonnekin muualle kehoon. Jokaisella lihaksella on ominainen heijastekipualueensa, ja niiden osaaminen on kriittistä tehokkaan kivun hoidon lopputuloksen kannalta. Monet heijastekipualueet noudattavat akupunktiokanavien reittejä, mutta osa niistä ei ole intuitiivisesti itsestäänselviä. Koska ashi-pisteiden etsiminen vaatii tarkkuutta ja määrätietoisuutta, auttavat nämä kartat etsimistä huomattavasti.
Yksi hyvä tapa aloittaa aiheeseen tutustuminen on käyttää niitä omien asiakkaiden kiputapausten analysoimisessa. Esim. sivustolta triggerpoints.net löytyy kartta joka näyttää kaikki lihakset jotka heijastavat kipua tietylle kehon alueelle. Myös kirjoja triggerpisteistä ja niiden kipuheijasteista on saatavilla.
Tässä muutama esimerkki yleisistä mutta epäintuitiivisista triggerpisteiden kipuheijasteista. Triggerpisteen alue on merkitty kuvaan raksilla, ja punainen viittaa mahdolliseen heijastekivun alueeseen. Huom! Heijastekipua ei tarvitse esiintyä koko kuvatulla alueella, vaan se voi olla vain osassa sitä. Tiheämmin väritetyt kohdat kuvaavat sitä, että heijastekipu on todennäköisimmin sillä alueella.
Muita lähestymistapoja
Ylläolevat lähestymistavat riittävät jo isoon osaan tapauksia, mutta joskus oleelliset ashi-alueet voivat löytyä vielä jotain toista kautta, usein liittyen jollain tapaa kehon biomekaniikkaan. Kiinalaisen lääketieteen perinteessä ashi-pisteiden etsimiseen on annettu tämäntyyppinen ohjeistus:
- Jos ongelma on edessä, katso taakse
- Jos ongelma on takana, katso eteen
- Jos ongelma on ylhäällä, katso alas
- Jos ongelma on alhaalla, katso ylös
Nämä ohjeistukset menevät osittain päällekkäin jo aiemmin mainittujen lähestymistapojen kanssa, mutta ovat hyödyllinen muistutus siitä että ongelmaa pitää aina katsoa myös kipualuetta pidemmälle. Erityisesti muistutus tutkia kehon toinen puoli on usein relevantti – vaikkapa rintalihasten alueen kireys voi vaikuttaa yläselän / hartiaseudun alueella, tai vatsalihasten / lonkankoukistajien kireydet voivat vaikuttaa alaselän alueelle.
Ashi-akupunktio
Tehokas ashi-pisteiden hoito akupunktiolla vaatii tietynlaista pistotekniikkaa. Sen tavoitteena on ashipisteen löytäminen neulalla, ja tähän liittyvän de qi:n aikaansaaminen. Ashi-pisteen ja hoidettavan henkilön tilanteesta riippuen oikeanlainen de qi voi olla luonteeltaan monentyyppistä.
Ashi-pisteiden tarkka pistäminen perustuu usein tukikäden oikeanlaiseen työskentelyyn. Tukikäden tehtävänä on palpaation lisäksi ashi-pisteen vakauttaminen neulan alle niin että se ei pääse luiskahtamaan pois pistämisen tieltä. Paras tapa tämän saavuttamiseen riippuu hoidettavasta alueesta.
Yksi metodi on artikkelin otsikkokuvassa esitetty lihaksen puristaminen ja nostaminen irti ympäröivästä kudoksesta. Toinen yleinen tapa on painaa tukikädellä ashi-pisteen molemmille puolille kompressoiden ympäröivää kudosta jolloin ashi-piste tulee paremmin esiin ja pysyy myös vakaammin paikallaan. Yksi esimerkki tästä tekniikasta löytyy täältä. Jollain alueella ashi pisteen stabilointi on helpompi saavuttaa pitämällä tukikättä vain pisteen toisella puolella ja pistämällä tätä vasten.
Ashi-pisteiden neulomistekniikka vaatii sekä määrätietoisuutta että huomaavaisuutta. Hoidettavalle näiden pisteiden neulotus voi olla kohtalaisen intensiivistä, jolloin akupunkturistin täytyy pysyä tekniikkaa tehdessään rauhallisena ja vakaana. Neuloituksen voimakkuus täytyy osata myös suhteuttaa hoidettavalle sopivaksi siedettäväksi, sillä liian voimakas tuntemus voi olla kuluttavaa. Hoitoalueen kevyt aristaminen jonkin aikaa (12-48h) käsittelyn jälkeen on myös normaali reaktio ashi-neuloitukseen. Tästä on hyvä mainita myös potilaille, että mahdollinen aristus ei tule yllätyksenä.
Erilaiset de qi:n muodot
Ashi-pisteitä neulottaessa de qi:n saaminen on äärimmäisen tärkeää, ja ilman sitä hoitovaste jää puutteelliseksi. Se minkätyyppinen tuntemus on sopiva riippuu ashi-pisteen laadusta ja myös hoidettavan terveydentilasta – yleisesti ottaen voidaan sanoa että neuloitustekniikan ja de qi:n laadun tulee vastata ashi-pisteen laatua.
Jos ashi-piste on selkästi paikallinen, kireä ja jatkuvaa kipua aiheuttava (=liikatilatyyppinen), niin sen hoitoon parhaiten soveltuva pistotekniikka on myös voimakkaampi. Tällaisten pisteen kohdalla neulatekniikan tarkoituksena on saada aikaiseksi yksi tai useampi faskikulaatio, eli lihasnykäys. Se saadaan parhaiten aikaiseksi kalastelevan tekniikan avulla, jossa neulaa liikutetaan syvyyssuunnassa edestakaisin muuttaen sen kulmaa aina hieman. Faskikulaation vaikutus on välitön lihaksen ja sen tendomuskulaarikanavan piteneminen sekä qi:n ja veren parempi liike hoidettavalla alueella.
Faskikulaatio on se de qi:n muoto joka saa tavallisesti aikaan merkittävimmän muutoksen hoidettavan tilassa. Se ei välttämättä sovellu kroonisten ja vähyyspohjaisten kiputilojen hoitoon, ainakaan hoitoprosessin alkuvaiheessa, mutta suurimmassa osassa tapauksista sen aikaansaaminen on tärkeää.
Muita de qi:n muotoja ovat esimerkiksi sykkimisen / paineen / kireyden / aristuksen / raskauden tunne hoitoalueella. Myös hoitoalueesta etäällä tuntuva de qi on mahdollinen ja usein toivottava reaktio neuloitukseen. Tämä tarkoittaa usein kanavan aktivoitumista ja qi:n / veren parempaa liikettä de qi:n tuntemuksen alueella.
Loppuhuomiot
Jos ashi-pisteiden käyttösi on toistaiseksi ollut vähäistä, suosittelen lämpimästi ottamaan niiden etsimisen osaksi hoitoprotokollia, varsinkin kiputilojen kohdalla! Kyseessä on taito joka kehittyy pikkuhiljaa sitä tehdessä ja kokemuksen kasvaessa, joten vaikka se tuntuisi aluksi vaikealta, niin säännöllinen harjoittelu tuottaa tuloksia.
Jos aihe on jo entuudestaan tuttu, niin toivon että olet saanut tekstistä uusia perspektiivejä asiaan ja ehkä myös kipinän sukeltaa aiheeseen syvemmälle! Jo aiemmin mainittu Ashi Acupuncture on erinomainen teos hieman edistyneemmille akupunkturisteille. Andrew Nugent-Head on myös kirjoittanut pidemmän artikkelin ashi-pisteistä joka on ilmestynyt JCMssä vuonna 2013 – tässä linkki siihen.
Hoitotyötä tehdessä oppii ja kehittää tiettyjä aspekteja osaamisestaan, mutta ilman tietoista ja määrätietoista uusien asioiden omaksumista ja harjoittelua omien taitojen kehittyminen jää jossain vaiheessa junnaamaan paikoillaan. Jos haluat tulla opiskelemaan akupunktion kivun hoitoa kanssani, seuraava kurssi aiheeseen liittyen järjestetään 18.-19.4.2026 Helsingissä. Kurssilla käydään läpi motorisen akupunktion tekniikkaa, joka on erinomainen intro ashi-pisteiden hoitamiseen. Käymme kurssilla läpi myös tässä artikkelissa kuvattuja muita neulatekniikoita. Lue lisää täältä.
