Märehtiminen, probiootit, ruoansulatus ja kiinalainen lääketiede

Kirjoittanut Juho Sammalkorpi | Kiinalainen lääketiede

Sep 12
Suoliston tasapainon, mielen tasapainon ja kiinalaisen lääketieteen välillä voidaan löytää mielenkiintoisia yhteyksiä

Murehtijoiden ja märehtijöiden on syytä ottaa hapankaalit ja maitohappobakteerit esiin! Luin nimittäin juuri mielenkiintoisen tutkimuksen probiooteista. Neljän viikon käyttöjakso vähensi probioottien käyttäjien taipumusta negatiivisissa ajatuksissa märehtimiseen. Tutkimus lienee ensimmäinen luokassaan, mutta menee varsin näppärästi kiinalaisen lääketieteen teorian kehykseen ja antaa hyvän aasinsillan tutkia hieman tarkemmin ruoansulatuselinten toimintaa.

Ruoansulatus ja kiinalainen lääketiede

Tänään tarkastelussa ovat siis ruoansulatuselimet, joista tärkeimmät kiinalaisessa lääketieteessä ovat Vatsalaukku ja Perna. Aluksi lienee hyvä mainita, että kiinalaisen lääketieteen käsite Perna pitää sisällään myös haiman toiminnan (selkeyden vuoksi kiinalaisen lääketieteen käsitteet ovat kirjoitettu isolla alkukirjaimella). Ruoansulatusta ajatellen haima onkin varsin oleellinen elin, sillä se tuottaa entsyymejä jotka pilkkovat ruoan helposti sulavaan muotoon, ja pitää yllä hormonitasapainoa (esim. insuliini) joka säätelee verensokeria ja sitä kautta kudosten energiansaantia.

Yksinkertaistetusti: Vatsalaukku hajottaa ruoan ja Perna muuntaa sen elimistölle hyödynnettävään muotoon sekä pitää huolta ruoasta saatavien ravinteiden jakautumisesta. Nämä elimet ylettävät vaikutuksensa myös koko suoliston alueelle. Esimerkiksi ärtyneen paksusuolen kohdalla ongelmana ei yleensä ole itse paksusuoli, vaan Vatsan ja Pernan heikentynyt toiminta, jonka seurauksena ruoka sulaa huonommin ja tuottaa näin turvotusta ja kaasua suoliston alueella.

Pernan akupunktiokanava, eli jalan tai yin, on tärkeässä osassa ruoansulatuksen hoidossa

Jalan Tai Yin, eli Pernan akupunktiokanava

Pernaan liitetään myös yksi kiinalaisen lääketieteen viidestä mielellisestä aspektista, joka on nimeltään Yi. Se liittyy mielen käyttämiseen – aktiiviseen ajatteluun, opiskeluun, suunnitteluun ja keskittymiseen. Jos Pernan qi on vähyystilassa, voi oireina olla ruoansulatusongelmien lisäksi keskittymisvaikeuksia, aivosumua tai tunne siitä että ajatustyö tuntuu uuvuttavalta. Pernan epätasapainoon liitetään myös Yi:n “solmuun meneminen”. Oireina tästä ovat esimerkiksi liiallinen ajattelu, ajatusten vatvominen tai märehtiminen tai taipumus huolestua helposti.

Ruoansulatus ja ajatustyö

Olisiko tämä selitettävissä myös fysiologian kautta? Aivot käyttävät n. 20 prosenttia kehomme energiankulutuksesta ja lähes kaiken siitä glukoosin, eli sokerin muodossa. Haima on elin joka on pääosin vastuussa verensokerin tasapainosta ja pitää yllä riittävää glukoosipitoisuutta veressämme niin että aivomme saavat energiaa tilanteessa kuin tilanteessa (ks. glukagoni ). Aktiivinen ajattelu on energiaa kuluttava prosessi ja suurin osa meistä tietänee kuinka hankalaa on yrittää keskittyä tai tehdä ajatustyötä tyhjällä vatsalla (ne jotka ovat jääneet tästä kokemuksesta paitsi voivat kiittää rautaista Pernaansa). Kun asiaa tarkastelee tältä kantilta, on helppo ymmärtää, miksi huono ruoansulatuselinten toiminta voi aiheuttaa keskittymisvaikeuksia.

Toinen mekanismi jonka kautta ruoansulatuksen toiminta voi vaikuttaa ajatteluun on serotoniini. Tämä hormoni ja välittäjäaine on tuttu suurimmalle osalle lähinnä sen paljon puhutuksesta roolista masennuksessa (joka ei muuten ole niin yksinkertainen kysymys kuin yleensä annetaan ymmärtää), mutta tiesitkö että suurin osa (n. 90%) elimistön serotoniinista löytyy ruoansulatuskanavasta ja että myös pernalla on rooli serotoniiniaineenvaihdunnassa? Masennuksen lisäksi serotoniinilla ajatellaan olevan rooli pakko-oireisessa häiriössä (OCD), sillä vain aivojen serotoniiniaineenvaihdutaan vaikuttavat lääkkeet ovat todettu tehokkaaksi sen hoidossa. Ja pakko-oireinen häiriö kuulostaa kovasti ääriesimerkiltä tästä aikaisemmin mainitusta Yi:n “solmuun menemisestä”.

Oikeastaan ei siis ole niin yllättävää, että probioottien käytön on havaittu vähentävän märehtimistä ja murehtimista. Probiootithan vaikuttavat suotuisasti suoliston bakteeritasapainoon ja tätä kautta auttavat suoliston toimintaa. Kiinalaisen lääketieteen kielellä voidaan sanoa, että ne tasapainottavat Pernan toimintaa, jonka myötä myös Yi voi paremmin.

Kiinalainen lääketiede ja koululääketiede

Tämä on mielestäni mainio esimerkki kiinalaisen lääketieteen ja koululääketieteen välillä vallitsevasta yhteydestä. Kiinalainen lääketiede ja koululääketiede lähestyvät ihmiskehon toimintaa erilaisten ajattelutapojen kautta, mutta päätyvät usein hyvin samantyyppisiin lopputuloksiin, mikä on toki luonnollista. Siinä missä koululääketieteen tietämys auttaa paremmin ymmärtämään kiinalaista lääketiedettä, on myös kiinalaisella lääketieteellä paljon annettavaa kokonaisvaltaisen kehon toiminnan ymmärtämiseen. Toinen valaiseva esimerkki tästä on havainto, että sydämestä löytyy karvaan maun reseptoreita. Tämä on varsin uusi ja myös ennalta-arvaamaton löydös. Kiinalaisessa lääketieteessä on kuitenkin tunnettu yhteys sydämen ja karvaan maun välillä jo noin 2500 vuotta! Kaikesta koululääketieteen saavutuksista huolimatta on siis hyvä olla avoin myös sille, mitä kiinalaisella lääketieteellä on meille annettavana.

Lue myös:

Qi, Yin ja Yang – Kiinalainen lääketiede ja sen peruskäsitteet
Kivun hoito akupunktiolla

Katso

Kuka?

Olen Juho Sammalkorpi, kiinalaisen lääketieteen asiantuntija ja akupunkturisti Helsingistä