Alaselkäkipu ja sen hoito akupunktiolla

Akupunktioneulat alaselän alueella lihaskireyksien ja alaselkäkivun hoidossa.

Alaselkäkipu on yleinen ongelma. Sen yleisyyden ja yhteiskunnallisen haittavaikutuksen huomioon ottaen on huomattavaa, että usein alaselkäkipuun ei löydy diagnostisesti tai hoidollisesti tyydyttävää ratkaisua.

Tässä artikkelissa kerron alaselkäkivusta yleisesti, miten lihasperäinen alaselkäkipu on usein alidiagnosoitua ja miten akupunktio voi auttaa alaselkäkivun hoidossa.

Alaselkäkipu ei lähtökohtaisesti anna syytä huoleen

Ihan alkuun on syytä aloittaa hyvillä uutisilla: Jos kärsit alaselkäkivusta, niin se ei kaikella todennäköisyydellä ole lääketieteellisesti huolestuttavaa. Huolestuttavalla viittaan tässä tilanteisiin jotka vaativat akuuttia leikkaushoitoa, tai jotka johtuvat muusta vakavammasta sairaudesta.

Vaarattomuudesta huolimatta alaselkäkipu voi olla ongelma joka vaikuttaa huomattavasti työ- ja toimintakykyyn, elämänlaatuun tai terveyteen. On yleistä, että kivun vuoksi ihmiset joutuvat rajoittamaan tekemisiään esimerkiksi liikunnan tai muiden vapaa-ajan aktiviteettien parissa. Kipu voi myös heikentää unta, ja sen kanssa eläminen voi olla henkisesti raskasta.

Joissain tapauksissa on hyvä lähteä selvittämään selkäkivun syytä päivystykseen tai lääkärin vastaanotolle. Omaolo.fi-sivustolta löytyy kysely, jonka avulla voi kartoittaa tarkemmin omaa tilannetta ja tarvetta mahdollisille lisätutkimuksille.

Alaselkäkivun syyt

Yleisyydestään huolimatta alaselkäkivun tarkat syyt jäävät usein hämärän peittoon. Tavallisin diagnoosi onkin epäspesifi (eli epämääräinen) alaselkäkipu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lääkäri on poissulkenut selkäkivun vakavat syyt, kuten murtumat, tulehdukset ja kasvaimet.

Vaikka on huojentavaa tietää, että selkäkipu ei ole mitään vakavaa, diagnoosin epämääräisyys voi turhauttaa. Moni kokee myös hämmentävänä, ettei kipeää selkää tutkita käsin. Tämä johtuu siitä, että terveydenhuollossamme lääkärin tontille kuuluvat ensisijaisesti selkeät sairaudelliset syyt, joiden diagnosointiin ei käytetä käsin tunnustelua. Kotiinviemisiksi terveyskeskuskäynniltä jääkin usein vain lääkeresepti ja kehotus liikkua kivun sallimissa rajoissa.

Tämä menettelytapa on siinä mielessä perusteltu, että valtaosa äkillisistä alaselkäkivuista paranee itsekseen 4–8 viikon kuluessa. Tilastot eivät kuitenkaan tuo helpotusta silloin, kun kipu on voimakasta ja tilanteeseen kaipaa nopeampaa ratkaisua. Pitkittyneissä vaivoissa taas pelkkä odottelu on harvoin tuloksellista, ja tarjolla olevat hoitokeinot jäävät usein riittämättömiksi.

Kipu ei tarkoita, että selkäsi on rikki

Yleinen käsitys on, että selkäkipu johtuu usein rakenteellisesta viasta. Tutkimusnäyttö on kuitenkin osoittanut, että kivun ja selkärangan muutosten, kuten kulumien tai välilevyn pullistumien, välinen yhteys on yllättävän heikko.

Esimerkiksi vuonna 2015 tehdyn tutkimuskatsauksen mukaan oireettomilla 40-vuotiailla löytyi välilevyjen kulumaa 68 %:lla, ja havaittavaa välilevyn pullistumaa 50 %:lla tutkituista. Nämä löydökset ovat siis erittäin yleisiä myös ihmisillä, joilla ei ole kipuja.

Tämä ei tarkoita, etteikö selän rakenteella olisi mitään merkitystä. Pelkkä kuvantamisessa ilmennyt löydös selkärangassa ei kuitenkaan suoraan selitä kivun syytä tai ennusta toimintakyvyn heikkenemistä. Se ei myöskään anna syytä pessimismiin tai lannistumiseen selän ongelmien kanssa.

Koska tämä voi kuulostaa yllättävältä tiedolta, asiaa on hyvä avata hieman lisää.

Välilevyt ja hermopinteet – pelättyä parempi ennuste

Monen selkäkipuisen suurin huoli liittyy välilevyn pullistumiin ja hermopinteisiin. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, mitkä kaikki tekijät voivat olla kivun taustalla. Vaikka välilevyssä olisikin muutoksia, se ei tarkoita, että hermo olisi fyysisesti lytyssä tai “pinteessä”. Hermojuurilla on selkärangassa yllättävän paljon tilaa ja liikkumavaraa, ja myös muut tekijät kuin mekaaninen puristus voivat aiheuttaa hermojen ärsytystä.

Usein se, mitä pidetään mekaanisena hermon puristumisena, onkin itse asiassa hermoa ympäröivän kudoksen kemiallista ärsytystä, tulehdusta tai hapenpuutetta. Hermo on herkkä reagoimaan esimerkiksi heikentyneeseen verenkiertoon tai ympäröivän kudoksen kemiallisiin muutoksiin, jolloin se voi lähettää kipuviestiä ilman, että se on fyysisesti puristuksissa. Tämä on hoidon kannalta hyvä uutinen, sillä kudosten verenkiertoon, tulehdukseen ja hermojen herkistymiseen on helpompi vaikuttaa kuin selkärangan rakenteeseen.

On myös hyvä erottaa todellinen hermokipu tavallisesta selkäkivusta. Aito hermokipu on tyypillisesti sähköiskumaista tai polttavaa, ja siihen liittyy selkeää tuntohäiriötä, puutumista tai lihasten heikkoutta. Suurin osa selkäkivuista, myös ne jotka säteilevät epämääräisesti pakaraan tai reiteen, ovat luonteeltaan jomottavia ja syviä. Tämä viittaa useimmiten lihasperäiseen ongelmaan.

Lihakset alaselkäkivun aiheuttajina

Ikoni, joka kuvaa ärtynyttä lihasta ja lantion ja alaselän alueella.

Yksi mahdollinen ja varsin yleinen syy selkäkipuun on lihaksiston ongelmat. Lihaskudoksen kivuliaisuutta aliarvioidaan usein ja ihmiset huomaavat lihastensa herkkyyden vasta kun niihin kosketaan. Jopa pieni painallus kipeään lihakseen voi aiheuttaa huomattavaa kipua, mikä tulee ihmisille tavallisesti yllätyksenä. Tämäntyyppinen kipu liitetään vaistomaisesti pikemminkin hermoihin tai muihin herkempiin rakenteisiin, kuin “vain” lihaksiin.

Lihaskudos on myös diagnoosin kannalta haastava osa-alue, koska suurin osa sen ongelmista ei näy tavallisten kuvantamismenetelmien (kuten röntgenin tai magneettikuvauksen) avulla. Lihaskireyksien ja toiminnallisten häiriöiden toteaminen vaatiikin aina huolellista kliinistä tutkimista ja lihasten käsin tunnustelua.

Mikä sitten aiheuttaa lihaskudoksen kipeytymisen?

Triggerpisteet

Triggerpisteet ovat kroonisesti lyhentyneitä alueita lihas- tai pehmytkudoksessa, jotka ovat usein myös kivuliaita. Niiden ajatellaan syntyvän lihasten liiallisesta rasituksesta, vammasta tai ylikuormituksesta. Triggerpisteitä kuvataan usein “lihassolmuiksi”, sillä niihin liittyy tavallisesti kireä tai kyhmyinen alue siinä lihaksessa jossa ne sijaitsevat.

Triggerpisteiden fysiologinen perusta on edelleen tutkimuksen kohteena. Yleisimmän selitysmallin mukaan kyse on alueista, joissa osa lihaksen säikeistä on jäänyt pysyvään supistustilaan. Tämä jatkuva jännitys lyhentää lihasta ja puristaa alueen pienet verisuonet kasaan, mikä estää normaalin verenkierron ja hapensaannin. Seurauksena lihakseen alkaa kertyä happamia aineenvaihduntatuotteita, jotka ärsyttävät kipuhermoja. Tämä selittää, miksi triggerpisteet ovat niin arkoja kosketukselle.

Havainnekuva lihasjumista, joka voi aiheuttaa esimerkiksi toispuoleista alaselkäkipua.

Triggerpisteet voivat aiheuttaa paikallista kipua, heijastekipua (=kipua etäälle lihaksen alueesta), lihasjäykkyyttä ja -heikkoutta sekä muita lihaksen toimintahäiriöitä. Ne ovat hyvin yleinen lihasperäisen kivun syy.

Triggerpisteiden aiheuttamalla kivulla on muutamia tyypillisiä luonteenpiirteitä joista tässä tavallisimmat:

  • Kipua aiheuttava lihas tuntuu kipeältä painettaessa ja usein siinä tuntuu myös pieniä kyhmyjä tai kireitä säikeitä. Huom! Selkäkipu voi olla heijastekipua, jolloin kipeää lihasta täytyy osata tunnustella oikeasta paikasta, ei vain sieltä missä selkäkipu koetaan.
  • Kipu on luonteeltaan jomottavaa
  • Kipu pahenee rasituksessa
  • Venyttely ei auta
  • Tulehduskipulääkkeet eivät juurikaan auta
  • Ei äskettäistä vammaa, eli kipu ei todennäköisesti johdu akuutista vauriosta. Jo parantuneen vamman jälkeinen kipu voi taas hyvinkin johtua triggerpisteistä
  • Lämpö auttaa, mutta yleensä vain hetkellisesti.

Triggerpisteillä on valitettava taipumus kasaantua ja jäädä lihaksistoon piilevään olomuotoon, jolloin alueella voi kivuttomanakin olla jäykkyyttä tai jopa liikerajoitteita. Piilevät triggerpisteet kipeytyvät myös helposti uudelleen sopivan kuormituksen myötä.

Triggerpisteitä voidaan hoitaa tehokkaasti erilaisten akupunktiotekniikoiden avulla.

Alidiagnosoitu ongelma

Lihasperäinen selkäkipu on usein alidiagnosoitua, koska se jäljittelee muita kivun syitä eikä sillä ole kuitenkaan yhtä selvää merkkiä. Triggerpisteet eivät näy diagnostisissa työkaluissa kuten esimerkiksi röntgen- tai magneettikuvissa, vaan niiden diagnosointi vaatii käsin tunnustelua. Suurin osa terveydenhuollon ammattilaisista keskittyy lihasten sijaan luihin, niveliin ja hermoihin, mikä lienee myös yksi syy sille, että triggerpisteet jäävät usein huomiotta selkäkipudiagnoosia tehdessä.

Yleisimmät lihakset selkäkivun taustalla

On muutama lihas joiden ongelmat liittyvät suurimpaan osaan lihasperäisistä alaselkäkivuista. Näitä on suorat selkälihakset, nelikulmainen lannelihas ja keskimmäinen pakaralihas. Allaolevassa kuvassa on esitettynä nämä lihakset, niiden yleisimmät triggerpistealueet (merkitty X:llä), ja mahdolliset kipuheijasteet (merkitty punaisella).

Anatominen havainnekuva alaselän ja lantion lihaksista (suorat selkälihakset, nelikulmainen lannelihas, keskimmäinen pakaralihas) ja niiden aiheuttamista kipuheijasteista alaselkään, pakaraan ja kylkeen.
Kipu ei aina ole siellä, missä vika on. Esimerkkinä kuvassa näkyvä nelikulmainen lannelihas, joka aiheuttaa usein vihlovaa toispuoleista alaselkäkipua, joka voi säteillä myös lantioon.

Olen kirjoittanut myös pidemmän tekstin alaselkäkipua aiheuttavista lihaksista: Kolme yleisintä lihasjumia alaselkäkipusi takana

Muiden kehon alueiden vaikutus alaselkäkipuun

Selkäsi ei toimi tyhjiössä. Alaselkäkipu voi olla myös toissijainen oire muualla kehossa tapahtuvasta ongelmasta. Esimerkiksi kireät takareiden lihakset voivat aiheuttaa lonkan virheasennon, joka johtaa alaselän alueen lihasten ylirasitukseen.

Jos ongelma on tämäntyyppinen, pelkkä kipualueen käsittely tuo usein vain lyhytaikaisen helpotuksen. Onkin tärkeää, että alaselkäkivun hoidossa otetaan huomioon myös laajempi näkökulma.

Yleisiä esimerkkejä alaselkäkipuun vaikuttavista tekijöistä ovat:

  • Kireät lonkankoukistajat tai takareidet
  • Huonosti aktivoituvat pakaralihakset (ns laiska pakara)
  • Muut lonkan tai pakaran seudun lihasepätasapainot
  • Huono keskivartalon tuki
  • Jalkaterän virheasennot

Akupunktio – puuttuva palanen alaselkäkivun hoidossa?

Usein kysyttyjä kysymyksiä akupunktiosta, esim; sattuuko akupunktio?

Terveydenhuoltojärjestelmästämme tuntuu puuttuvan tehokas väline itse kivun ja sen syiden täsmähoitoon, jolloin moni selkäkivusta kärsivä putoaa hoidolliseen tyhjiöön: Lääkäriltä saa kyllä särkylääkkeitä ja fysioterapeutilta liikeharjoitteita, mutta välistä puuttuu konkreettinen keino kipukierteen katkaisuun.

Särkylääkkeet auttavat usein kipuun vain rajallisesti, ja jos lihaksisto on riittävän kireä ja ärtynyt, liikeharjoitteiden tekeminen voi olla vaikeaa tai jopa pahentaa tilannetta.

Tässä kohtaa akupunktio tarjoaa ratkaisun. Se auttaa purkamaan kivun syitä ja palauttaa kehon tilaan, jossa varsinainen kuntouttava harjoittelu, mikäli tarpeen, on taas mahdollista aloittaa.

Akupunktion vaikutus alaselkäkipuun

Akupunktiohoitaja Juho Sammalkorpi esittelee hoitopöydän äärellä alaselkäkivun hoidossa käytettäviä akupunktiopisteitä.
Allekirjoittanut opettamassa alaselkäkivun hoidossa
käytettyjä akupunktiopisteitä

Akupunktio pitää sisällään useita erilaisia tekniikoita ja vaikutusmekanismeja, ja tämä monipuolisuus tekee siitä tehokkaan hoitomuodon alaselkäkipuun.

Lihakset

Akupunktion teho perustuu sen kykyyn vaikuttaa suoraan kireiden lihassäikeiden ja triggerpisteiden alueelle. Tämä mahdollistaa lihasten hoitamisen hyvin pienellä rasituksella, jolloin myös ärtyneitä ja reaktiivisia lihaksia on mahdollista hoitaa ilman että ne kipeytyvät lisää. Kun kireät lihassäikeet saadaan auki, niin lihaksen toiminnallisuus paranee, verenkierto ja aineenvaihdunta normalisoituvat ja kipu väistyy.

Akupunktio toimii usein myös tilanteissa joissa muista lähestymistavoista ei ole ollut apua. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi:

  • Lihas kipeytyy sitä vahvistavista liikkeistä (esim fysioterapeutin harjoitteet) tai muusta manuaalisesta käsittelystä kuten esimerkiksi hieronnasta.
  • Lihaskireys on sen verran intensiivistä tai laajalle levinnyttä että muu käsittely ei auta riittävästi.
  • Lihas on sijaintinsa puolesta sellaisessa paikassa (esim. syvällä muiden lihasten alla) että sen suora käsittely ei onnistu

Hermokipu

Akupunktio on hyvä työkalu esimerkiksi välilevyn pullistuman aiheuttamaan säteilykipuun tai iskiasoireisiin. Hoidon teho perustuu siihen, että se vaikuttaa suoraan niihin fysiologisiin tekijöihin, jotka pitävät hermoa ärtyneenä:

  • Verenkierron paraneminen: Kuten aiemmin mainittiin, hermokipu voi johtua myös hermokudoksen hapenpuutteesta. Akupunktio lisää paikallista mikroverenkiertoa, mikä tuo vaurioalueelle happea ja ravinteita, edistäen hermon toipumista.
  • Tulehduksen ja turvotuksen lievittyminen: Tehostunut aineenvaihdunta ja verenkierto auttavat ”huuhtomaan” pois vaurioalueelle kertyneitä, hermoa ärsyttäviä tulehdusvälittäjäaineita. Kun kemiallinen ärsytys vähenee ja kudoksen nestekierto paranee, myös hermoa ympäröivä turvotus laskee, mikä vähentää painetta hermon ympärillä
  • Hermoärsytyksen rauhoittuminen: Pitkittynyt kipu herkistää hermopäätteitä lähettämään kipuviestiä pienestäkin ärsykkeestä. Akupunktio vähentää tätä herkistymistä ja katkaisee liiallisen kipusignaloinnin.

Stressi, mieli ja hermosto

Psykososiaaliset tekijät, kuten stressi / ylikuormitus tai mielialaongelmat, lisäävät alaselkäkivun riskiä kahdella tapaa: ne kiristävät selän ja lonkan alueen lihaksia fyysisesti, ja ne myös herkistävät hermostoa. Ylivirittynyt tai väsynyt hermosto kokee kivun voimakkaampana, jolloin kierre on valmis.

Akupunktio on erinomainen hoitomuoto tässä tilanteessa, sillä se rauhoittaa autonomista hermostoa. Hoidossa käytettävät tekniikat vähentävät hermoston ylivirittyneisyyttä (“taistele tai pakene” -tilaa), parantavat unen laatua ja auttavat kehoa rentoutumaan syvällisesti. Kun hermosto rauhoittuu, myös lihasjännitys ja kipu lievittyy.

Hoitoon?

Hoidon tavoitteena on paitsi nopea kivunlievitys, myös edellytysten luominen pitkäaikaiselle paranemiselle. Akuutissa vaiheessa pyritään katkaisemaan kipukierre ja palauttamaan arjen toimintakyky. Pidemmällä aikavälillä akupunktio toimii siltana kohti vahvempaa selkää: kun kipu ja lihaskireydet on hoidettu pois, kuntouttavien ja vahvistavien harjoitteiden tekeminen on jälleen mahdollista.

Hoitajan valinnalla on iso merkitys, sillä akupunkturistien koulutuksessa ja kivunhoidon osaamisessa on suuria eroja. Akupunktio on myös tarkkuutta vaativa kädentaito, jossa kokemus näkyy usein suoraan hoitotuloksessa. Jos mahdollista, niin suosittelen valitsemaan hoitajan joka tekee työkseen akupunktiota päätoimisesti.

Oma vastaanottoni löytyy Helsingistä, Lauttasaaresta. Koulutustaustani on painottunut nimenomaan kivun hoitamiseen, ja erilaisten selkäkipujen ratkominen on arkipäivää vastaanotollani. Toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi!

Löydät ajanvaraussivuni täältä.

Mikäli asut muualla Suomessa, voit lähteä etsimään lähiseudultasi akupunktiohoitajia Finnacun terapeuttirekisteristä.